Hetken maailma on tässä

Kamalaa sanoa jo nyt vaihtovuoden alussa tää, mut oon pahoillani et oon yksinkertaisesti välillä niin laiska, että en jaksa päivän päätteeksi enää raahautua blogin puolelle kirjottamaan siitä,miten menee. Rakastan sitä, että mulla riittää täällä aika paljon kiirettä, mutta sillon en ehi myöskään tänne blogin puolelle. Koska sitä kameraa ei vieläkään tuu raahattua mukana, niin saatte nähdä pari viimeaikasta kuvaa mun iPhonesta.

Mulla on ihan huippu viikonloppu takana! Viikko lähti aivan mahtavasti käyntiin ilman sen näkyvämpää syytä. Vai onko se syy liian selvä? -Mä asun Ecuadorissa.

Kaikki menee niiiiiin hyvin ja tuntuu, et joka päivä voin nukahtaa vähän tyytyväisempänä, mitä edellisenä iltana. Espanjaa tietty osaan enemmän kun mitä sillon kun tulin. Oon alottanut espanjantunnit tässä Sangolquíssa, ja siellä käy mun lisäks Frida, Lilli ja Peter joka tiistai ja torstai. Toivottavasti se nyt edesauttaa tai ainakin nopeuttaa tätä kielen oppimista.

Perjantai vietettiin meijän vakiojengin kanssa San Luisissa, eli paikallisessa ostarissa. Meijän seuraan liitty sitten Dome ja Tabata, kaks tyttöä meidän koulusta.

Lauantaina  pääsin sit juhlistamaan Lillin kanssa mun serkun synttäreitä, ja täytyy sanoo että oli ihan huikee ilta. Tutustuin taas moneen uuteen mahtavaan ihmiseen, ja on ihanaa huomata miten avosylin nä ihmiset ottaa uusia ihmisiä vastaan.:) En aio olla myöskään mainitsematta, miten hyvin kaikki tanssii täällä! Jokaikinen poika täällä osaa ihan älyttömän hienoja muuveja.  Sillä ei myöskään oo väliä osaako sitä tanssia hyvin, sillä se pari tekee kaikki liikkeet niin hienosti et näytti siltä, että mäkin oisin osannut jotain hahahah!Tanssisin ihan koko illan, ja rakastuin näihin Etelä-Amerikkalaisiin tansseihin. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin Frida ja mä aletaan ottaa salsatunteja, jotta pysytään paikallisten perässä. Tässä on jotain, mistä suomalaiset (ja etenkin suomalaiset pojat hahah) vois ottaa mallia. 

Perjantaina meillä on eka Xplorerin päivä, jolloin tavataan koko vaihtaripoppoo täällä Sangolquíssa. Ohjelmana on kai mennä pizzalle, uimaan ja pelata jalkapalloa. Lauantaina ollaan lähössä sitten juhlistamaan meidän Lillin sweet sixteen synttäreitä, sillä hän täytti tänään 16!

Toivottavasti teillä kaikilla on ihana viikko tulossa, mulla ainakin on

-Chao!

                                                                   Iki-ihana liikuntapuku

Ecuadorissa näkee jatkuvasti liikenteessä lava-autoja joiden takana seisoo tai istuu ihmisiä! Tä oli mun eka kyyti lavalla :)

                                                          Lauantaina lähdössä serkun juhliin

Hei huomenta Suomi, hyvin pyyhkii

Huomenta Suomi ja hyvää yötä Ecuador!
Eka kokonainen kouluviikko on nyt takana. Tunnit on tosi lyhyitä, ehkä joku 40 minuuttia pitkiä. Toisaalta ainut tauko onkin  ruokatauko, joka on n.40 minuuttia pitkä. Tunnit voi ottaa tosi chillisti, koska luokka käyttäytyy välillä kuin joku apinalauma. Aluks ihmettelin miks ihmiset täällä kohtelee meitä kuin pikkuvauvoja, mut nyt en enää ihmettele sitä. Nä mun ikäset nuoret oikeesti käyttäytyykin välillä sillä tavalla. Yks koulupäivä vietettiin tunti juhlien mun luokkalaisen vaihto-oppilas Peterin 17-vuotis synttäreitä, ja noi paikalliset pojat alko cocis-sodan?  Oon tyytyväinen koska oon saanu jonkin verran jo kavereitakin koulusta. Täytyy silti sanoa, et eniten hengailen vaihtareiden kanssa. Se vaan oon niin, et ne ymmärtää paljon paremmin kaikkea, koska ne on ihan samassa tilanteessa kun mä. Niille voi aina selittää miten joku asia on outo, toisin kun paikallisille, joille ne asiat on täysin normaaleja. Ja siinä on myös se, et meillä on yhteinen kieli. Koululaisten kanssa on välillä hankala kommunikoida, koska ne osaa vaan espanjaa. Usein mun täytyy selittää jotkut asiat käsillä :D. Viikko onkin sit menny siinä koulussa käydessä, ja vaiks meillä tulee tosi vähän läksyjä kun ollaan vaihtareita, niin esimerkiks matematiikasta tulee ihan hirveesti aina läksyä..Koska se opettaja olettaa mun osaavan matikkaa yhtälailla kun mun luokkalaiset. Ja sehän onnistuu mahtavasti kun opetuksesta ei ymmärrä mitään :(
Vaikea muistaa, mitä mul on tapahtunu sen jälkeen kun viimeks kirjotin. Lähettiin torstaina suoraan koulun jälkeen Quitoon mun vaihtarikamujen Peterin (Norja), Seanin (USA) ja kahen suomalaistytön Lillin ja Fridan kanssa hakemaan meijän passeja. Siel sit odotettiin vähän aikaan ja kaikki sujus hyvin. Sen jälkeen mentiin bussilla yhteen isoon ja hienoon Ostoskeskukseen , minkä nimeä en tosiaan muista. Siellä pyörittiin kaupoissa hetki, ja sit mentiin syömään. Illalla palattiin takaisin koteihimme taksin ja bussin kanssa. Se on hauskaa, miten täällä otetaan taksit vaan kaduilta samalla tavalla, miten kaikissa Amerikkalais leffoissa. :D Ja se maksaa tietty naurettavan vähän, täällä mun kaupungin seudulla sen pitäis kuulema maksaa vaan 1.50-.3.00 dollaria, jos pyytää enemmän nii pitää valita toinen taksi. Sit tääl on myös "mustia takseja", eli sellasia jotka ei oo rekisteröity, ja ne on vaarallisia. Sean sanos et näki yhes kaupas myytävänä sellasia taksi-merkkejä :D! Mut kunhan aina kattoo et niissä on se numero, eli se on rekisteröity niin sillon se on ihan okei. Se on outoo, miten harvalla taksikuskilla on navigaattori. Eilen tulin Lillin kaa illalla kotiin taksilla ja mun hostveljen piti sit tulla hakee mut, ku se taksikuski oli ihan eksyksissä :DEilen lähin iltapäivällä paikalliseen ostariin Peterin , Lillin,  Fridan ja viiden meijän koululaisen kanssa. Meijän oli määrä mennä leffaan, mut sit ku mentii kattoo niit leffoi nii osa päätti et sielt ei kai tullu mitään hyvää leffaa? Päädyttiin sit hengailee ostarilla ja siel kaduilla. Oli tosi kivaa varsinkin kun toi oli eka kerta ku nähtiin paikallisia koulun ulkopuolella, ja olin tosi tyytyväinen et lähin sinne vaiks meinasinkin jäädä kotiin. Mulla oli nimittäin aikasemmin tullu koulussa ihan kamala olo, ja koska Sean oli koulun jälkeen tullut kipeeksi, niin pelkäsin et nyt mullakin on joku mahatauti tulossa. Eihän  mul mitään mahatautia sit tullu mut oli mulla sillon illalla ehkä vähän kuumetta. Tänään otan vähän iisimmin, vaikka noi mun kaverit meinaakin tänään kai tehä jotain.  Tässä nyt näätte vähän mun huonetta ja meijän perheen elämiä. En oo yhtään varma noista nimistä, enkä ainakaan niiden kirjoitusasuista!
-Aino

Mi cuarto/ mun huoneeni                                           

Oma kylpyhuone!

                                                                                                                                                                                    Bati (tai joku vastaava)                                                                                                             Maso                                                                                                                 Lucas                                                                             Ihana Negra, jolle tuli pentuja pari päivää sitten                                                               Sit vielä mun maanantaipuku koulussa :D tä on kivoin niistä kaikista

Primera semana

Terve sinne maailman toiselle puolelle!
Ekasta viikosta on nyt selvitty. Kaikki on tosi tosi hyvin ja oikeestaan valittamista ei löydy mistään. Okei, se ois kiva et tuntisin jo tätä kaupunkia paremmin et vois lähtee kavereiden kaa vaikka kahville. Ainut on, että en varmasti löytäis takasin kotiin. Eli se vapaus mennä mihin tykkää milloin tykkää on tietysti rajoittunu tosi paljon täällä.
Tähän viikkoon on mahtunut vaikka ja mitä, ja tuntuu hassulta et oon ollu täällä vasta 9 päivää! Tostai oli mun eka koulupäivä Dario Figueroassa. No, kuten kaikki tääl Ecuadorissa niin tietty myös koulu oli tosi erilainen. Ensinnäkin meillä on koulupuvut, jotka on ihanat mutta toisaalta kamalat. Saatte nähdä niistä kaikista luultavasti kuvaa sitten myöhemmin. No, koulussa tuntus ku ois ollu jossain näyteikkunassa , koska oikeesti kaikki tuijotti ihan estoitta meitä vaaleita vaihtareita. Mut pistettiin 5 luokalle, eli oon vissiin kaks vuotta mua nuorempien kanssa. Muutama jo kysyskin puhelinnumeroa ja kaikki oli tosi kiinnostuneita musta koko päivän ajan :D ihan kivaa vaihtelua kun tuntee ittensä kuuluisaksi.. Kesken tuntia meille tuli yks nainen ilmottamaan, että seuraava  koulupäivä on peruttu. No, perjantaina eli silloin vapaapäivänä ei tapahtunut sen kummempaa. Lauantaina oli Sangolquín vuosittaiset jonkunlaiset heppafiestat! Lähettii aamul aikasin isoäidin talolle jossa odotti koko suku hurraten niil sadoil hepoille ja ratsastajille, jotka kulki siinä kadulla. Isoäidin luona tapasin lisää etenki mun ikäsiä sukulaisia. Siinä sitten hetken aikaan puheltiin ja tutustuttiin yhteen tyttöön ja kahteen suurinpiirteen meijän ikäseen poikaan, ja ne kutsus meijät niiden kaa kävelten kattomaan härkätaistelua. Siitä sitten lähin ekan kerran ilman mun perhettä kaupungille (jes) ja hirveessä ihmistungoksessa päästiin sitten sinne stadionille. Täs kohtaa olin jo jättäny laukun ja kameran turvallisuussyistä autolle, joten koitin pärjätä vaan iPhonen kameralla. No se härkätaistelu oli hieno juttu kokea, mutta olin koko sen ajan ihan mielettömän ahdistunut. Sille on syynsä, miksi ne on melkein kaikkialla lailla kielletty. Oli kamalaa katsoa, miten niitä eläimiä siellä rääkättiin! Se härkä yritti vaan puolustautua kun sitä potkittiin, härnättiin ja heiteltiin tavaroista sitä päin. "Kehän" sisällä oli paljon kännisiä ihmisiä odottamassa, että härkä tulee ja heittää heidät ilmaan ja runnelee aitaa vasten. Kaikista surullisinta oli se, että ihmisille ei ilmeisesti riittänyt et ne ite oli omaa tyhmyyttään siellä kehässä, mutta ne tunki sinne myös viattomia hevosia ja koiran härän puskettavaksi. Katsoin kyllä paikallisia aika tuimasti kun ne vielä nauro tolle kuin se ois ollu jotain laadukastakin viihdettä. No, oli sekin kokemus, mikä mun piti kokea täällä.
Jokatapauksessa oon ihan ihastunut mun elämään täällä, ja kaikki lähtee luultavasti vaan kulkemaan paremmin, kun opin tuntee nää tavat, kaupungin ja kielen.
Hasta luego!

-Aino Mun "normaali" koulupuku. Ylhäältä se istuu hyvin mutta en saanut kuvaan leveitä lahkeita ;) Meillä on siis vielä 2 eri erilaista

Sinuun tarvii tekstityksen

                                                                                                       Näkymä mun ikkunasta
                                                                                                                 Mun "kotikatu" ja tie kouluun.

Hola vaan kaikille täältä Ecuadorin lämmöstä!
 Pari ekaa päivää oon nyt selvinnyt tässä oudossa ja vieraassa maassa. Lennot meni tosi hyvin. Lennettiin yhdessä Fridan kanssa ensin Amsterdamiin, jossa tavattiin Mirella Tanskasta ja sieltä sitten lennettin yhdessä Quitoon. Koneessa tavattiin lisää Exploriuksen vaihtareita, kolme tyttöä Norjasta. Pitkän lennon jälkeen (yhteensä noin 15 tuntia) saavuttiin Quitoon, ja ai että mitkä maisemat avautu lentokentältä! Andit ympäröi täällä kaikkea, mihin vaan katson niin noi upean näköset vuoret on siinä. Siellä sitten lentokentällä  mua oli vastassa ihanan kyltin kanssa mun hostäiti, isosisko ja pikkuveli. Autossa odotti vielä mun hostisoveli. Olin ihan hämmennyksissä kun lähettiin ajamaan Quitosta kohti Sangolquíta. Autossa sain ja saan vieläkin peltätä henkeni edestä, risteyksiin ei pysähdytä tai katsota tuleeko auto, töötäten vaan ilmotetaan että täältä mä tulen ja pidetään kädet ristissä , et auto ei rysähdä kylkeen. Niin ja turvavöitä ei autoissa ole. Joka kerta ku jäädää johonki kadulle poikittain auton kanssa niin näen  mun mielessä mun iskän punasen pään huutamassa että "mitä ihmettä te hommaatte?!?" hahaha :D
Näissä muutamassa päivässä oon ehtiny vaikka ja mitä, ollaan käyty mm.paraatissa, torilla (mikä oli mieletön kokemus), Quitossa, ostoskeskuksessa ja vaikka missä kaupungeissa, joiden nimiä en muista.
 Nyt oon  tottunu tähän menoon  enemmän, ja  oon kyllä tosi ilonen että oon täällä. Ecuador on ihan älyttömän kaunis maa. Espanjan ymmärtäminen on tietty hankalaa ja en oo melkein mistään ikinä  ihan satavarma, mut joka päivä opin lisää sanoja. Kyllä se siitä sitten kun arki alkaa rullaamaan :) Koulu alkaa keskiviikkona,jee!
Tänään oltiin Quitossa sellasessa luostarissa Xplorerin vaihtareiden kanssa viettämässä päivää. Pelailtiin, syötiin, kertailtiin sääntöjä, vertailtiin kulttuurieroja, tutustuttiin moniin uusiin mahtaviin ihmisiin ja tanssittiin salsaa. Toi päivä oli tosi mukava! On tosi kivaa, et meitä on vaan näin vähän vaihtareita Xplorerilla tänä vuonna, koska nyt oppii tuntemaan kaikkia paremmin. Huomenna meitä odottaa samantapanen päivä, mutta kaikki käydään läpi espanjaksi ja keskustellaan vaan espanjaksi :D apua..
Mä oon pahoillani kun mul ei oo hyviä kuvia, koska mua pelottaa tosi paljon kantaa tota mun järkkäriä tuolla kadulla ja mun digikamera ei yht' äkkiä toimikkaan. iPhonessa on tietty kuvia mut oon huono laittaa niitä tähän koneelle
Älkää ihmiset  huoliko mun takia, mulla menee täällä aivan mahtavasti!
-Aino